Edellisessä blogikirjoituksessa manailin alkoholin vaikutuksia yöuneeni ja kroppani kykenemättömyyttä “juhlia” kärsimättä vakavista sivuvaikutuksista, Käytin termiä “kännirexia” joka on tietynlainen uusi “muotisana” ja uusi diagnoosi, jota ei vielä tunneta suomessa ainakaan lääketieteellisissä piireissä sen laajemmin

http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=4399429

Tosin Yhdysvalloissa Missourin yliopisto on tutkinut ylenpalttisen alkoholin kulutuksen ja ravinnon puutteen aiheuttamia terveysvaurioita (yllä mainittu artikkeli) opiskelijoiden keskuudessa, siis kavereiden, jotka haluavat bilettää, säästää ruokarahat alkoholiin ja näyttää hyvältä. Jutussa mainitaan vaikeus keskittyä, opiskella ja tehdä päätöksiä.

Tällä viikolla koin sen taas omakohtaisesti. Maanantaista keskiviikkoon asti tuntui alkoholin jälkivaikutus, siis krapula/hiki/kramppeja/heikotus “päälaelta kantapäihin, ja sormista silmäluomiin”, huono yöuni, saamattomuus, mihinkään ei oikein pysty keskittymään; no maanantain työpaikkahaastattelu meni sentään ok kun oikein tsemppasi, tosin jos jotain luovaa pitäisi tehdä 6-7 tuntia päivässä, ei olisi tällä viikolla onnistunut! Ja jos haluaisi, että on yksinkertaisesti tasapainoinen ja hyvä olo, pitäisi lopettaa moinen juhliminen kokonaan.

Tiistain vetoharjoitukset eli 3x2000m jätin suosiolla väliin; ja olin todella tyytyväinen, että kykenin vetämään perjantaina suunnitelmien mukaisen VK -harjoituksen juoksumatolla. Polarin Ambit -mittarikin tosin näytti 100 tuntia palautumisaikaa sunnuntain krapulalenkin (26km) jälkeen, joten ihan hyvä näin; huomenna taas menen tekemään pitkän lenkin oikein nautinnollisesti, ja tästä alkaa kyllä tietyntyyppinen tiukka elämä koko kevään ajaksi. Paljon on parannettavaa ja prepattavaa monella rintamalla.