Edellisessä blogikirjoituksessa manailin alkoholin vaikutuksia yöuneeni ja kroppani kykenemättömyyttä “juhlia” kärsimättä vakavista sivuvaikutuksista, Käytin termiä “kännirexia” joka on tietynlainen uusi “muotisana” ja uusi diagnoosi, jota ei vielä tunneta suomessa ainakaan lääketieteellisissä piireissä sen laajemmin

http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=4399429

Tosin Yhdysvalloissa Missourin yliopisto on tutkinut ylenpalttisen alkoholin kulutuksen ja ravinnon puutteen aiheuttamia terveysvaurioita (yllä mainittu artikkeli) opiskelijoiden keskuudessa, siis kavereiden, jotka haluavat bilettää, säästää ruokarahat alkoholiin ja näyttää hyvältä. Jutussa mainitaan vaikeus keskittyä, opiskella ja tehdä päätöksiä.

Tällä viikolla koin sen taas omakohtaisesti. Maanantaista keskiviikkoon asti tuntui alkoholin jälkivaikutus, siis krapula/hiki/kramppeja/heikotus “päälaelta kantapäihin, ja sormista silmäluomiin”, huono yöuni, saamattomuus, mihinkään ei oikein pysty keskittymään; no maanantain työpaikkahaastattelu meni sentään ok kun oikein tsemppasi, tosin jos jotain luovaa pitäisi tehdä 6-7 tuntia päivässä, ei olisi tällä viikolla onnistunut! Ja jos haluaisi, että on yksinkertaisesti tasapainoinen ja hyvä olo, pitäisi lopettaa moinen juhliminen kokonaan.

Tiistain vetoharjoitukset eli 3x2000m jätin suosiolla väliin; ja olin todella tyytyväinen, että kykenin vetämään perjantaina suunnitelmien mukaisen VK -harjoituksen juoksumatolla. Polarin Ambit -mittarikin tosin näytti 100 tuntia palautumisaikaa sunnuntain krapulalenkin (26km) jälkeen, joten ihan hyvä näin; huomenna taas menen tekemään pitkän lenkin oikein nautinnollisesti, ja tästä alkaa kyllä tietyntyyppinen tiukka elämä koko kevään ajaksi. Paljon on parannettavaa ja prepattavaa monella rintamalla.

Tammikuu oli ohi, ja tuli helmikuun 1. päivä eli lauantai. Tuli aika juoda hieman alkoholia. Ja sitä menikin, eli laskin juoneeni yhden pullon viiniä (7 annosta), yhden ison vahvan oluen (2,5 annosta) ja noin 2 dl konjakkia (5 annosta). Yhteensä 15 annosta. Seuraavana päivänä oli aamulla pitkä PK -lenkki. Juokseminen oli todellista tuskaa, ja vain treenikavereiden geelin avulla pystyin sinnittelemään loppuun asti, jonka jälkeen olikin sitten paha olo,

Juoksun jälkeen oli aika syödä, mutta kun maha ei siedä krapulassa mitään! Normaalisti pitkän lenkin jälkeen ruoka maistuu ja on ihanan väsynyt levollinen olo, nyt tosin oli kylmän hiki ja levoton olo. Ja levoton olo on jatkunut läpi sunnuntain, maanantain ja tiistain. Ruoka ei juuri siis maistu, ja on edelleen levoton olo. Toivottavasti huomenna jo helpottaa. Ihmettelen syvästi niitä henkilöitä ja heidän aineenvaihduntaa, jotka kykenevät joka päivä juomaan yli pullon viiniä ja silti tekemään normaalisti töitä 8-10 tuntia päivässä. Oma aineenvaihdunta ei näytä sietävän alkoholia juuri ollenkaan. Ja nimenomaan niin, että pahin krapulapäivä ei ole seuraava päivä siitä seuraavat kaksi päivää.

Mitäpä tästä oppii? Elimistö ei vain enää siedä alkoholia. Sitä ei nähtävästi pidä juoda tai määrissä pitäisi olla paljon tarkempi. Tietyntyyppiset illan vietot pitää varmastikin lopettaa kokonaan. Eli kyläilypaikat, joissa tulee juotua paljon, tästä lähtien ei enää mennä yökylään, vaan mennään vierailulle päiväksi ja illalla kotiin!

Sitten, se tärkein, siis tämänpäiväinen VK -treeni jäi sit matolla väliin, tein sen ihan tarkoituksella, ja treeniohjelma jatkuu sitten seuraavalla treenillä.